Kuulumisia 2010
18.4.10 sunnuntai
Kevät on edennyt jo pitkälle, kunhan ei kovin
paha takatalvi seuraisi. Äskenkin vähän lunta sateli. Aika on mennyt
näyttelyjuttujen valmisteluissa tiiviisti viime aikoina. Pitäisi saada asiat
hyvälle mallilleen ennen peltotöiden aloitusta ja kunhan ulkona vähän lämpiää
on pakko päästä vähän kukkapenkkejä kaivelemaan! Onneksi saamme työharjoittelija
avuksemme touko-kesäkuuksi. Kaikenlaista aitojen maalausta, hiehokatos pitää
maalata, aitatolppien keräystä ja uusien aitojen pystytystä... hommaa riittää
näin keväällä joka lähtöön!
Navetalla menee tasaista tahtia. Viime
kerrasta ovat hiehot poikineet. Ystävätär (i: Iceman) tekaisi tytön (Änkön
Haltiatar), Villasukka (i: Copper) ja Yolanda (i: Orkko) sonnit omasta
sonnistamme Yeltsin ET. Poika oli muuten korottanut luokitustaan VG85:een nyt
keväällä! Toivon että Ä.Ylhäisyys olisi vielä tiine pojasta, ainakin on alkanut
utaretta kasvattamaan. Wilkun suhteen olen jo menettänyt toivon poikimisesta,
kokeillaan tiistaina mikä tilanne kun eläinlääkäri tulee tekemään
terveydenhuoltokäyntiä. Voikukka poiki myös sonnipojan Ideostarista ja nyt
odottelen Victorian poikimista lähipäivinä. Lehmät pysyneet suhteellisen
terveinä. Toscalta yhtä neljännestä lypselen viemäriin tulehduksen takia..
Luokituskäynnillä ei ollut kuitenkaan muita
luokitettavia kuin Ä.Yönsilmä AF-GP82 ja Arpanoppa-poika AF-G78. Muut poikineet
hiehot olivat vielä liian tuoreita luokitettavaksi. Ystävätär on todella hienon
näköinen ja lypsää oikein hyvin, ekassa mitassa jo yli 30kg. Villasukka muuten
ihan ok, mutta utare.. kovin takaraskas ja keskiside kovin heikko. Ei ole
Copper ja Cornelius toiminut meidän karjassa hyvin. Yolanda taas on oikein
positiivinen yllätys! Rakenteeltaan vähän raskas, jalat paksuhkot, mutta utare oikein
hieno! Saattaa olla että jatkan tällä kotimaista linjaa sonnivalinnassa, jos
vain löytyisi sopiva sonni listalta tai vanhemmista sonneista.. vaikeaa on
löytää.
Kanadan sukuisten hiehojen poikimisesta
kyseltiin vieraskirjassa. Ajattelin odottaa kunhan nuo olivat poikineet niin
saa taas viimehetken tietoa. Sellainen tuntuma on tullut noiden ”kanukkien”
poikimisiin, jotta on enemmän sääntö kuin poikkeus että poikiminen menee viikon
yli odotetun ajan. Jos poikii ajallaan tai päivän-pari yli tulee tyttö.
Sonnivasikat on lähes aina isoja ja kovin maskuliinisia, saattavat olla todella
tiukallakin. Lehmäset taas sujahtavat ulos kovin helposti. Mutta enemmän
sanoisin poikimavaikeuksien johtuvan muista tekijöistä, esim. hieho kasvanut
huonosti tai kovin nuori poikiessaan. Viimeisin todella vaikea poikiminen oli
joulukuussa kun yksi kotimainen, alkionkantajaksi ostettu hieho poiki. Tämä oli
siitä kitukasvuisten pikkuhiehojen laumasta yksi.. Poikiessaan oli jo pitkälle
yli 2v. mutta pikkuhiehona kasvu oli ollut heikkoa ja olivat vuosikkaina aivan surkean
kokoisia. Poikiessaan oli normaalin suomihiehon kokoinen. Sonnivasikka oli
alkiosta eikä kooltaan mikään iso, mutta todella piukassa! Tuon suomihiehon
laitoin siksi, että suomisukuiset ayrshiret eivät tahdo kasvaa korkeutta
olleenkaan siihen malliin kuin esim. kanadalaiset. On meillä hiehoja poikinut
näistä ongelmapoikijasonneistakin kuten Pardner, eikä mitään todella vaikeaa
poikimista ole jäänyt mieleen. Aika paljon poikimavaikeudet ovat
karjakohtainenkin juttu. Riippuen ruokinnasta ja pääsevätkö eläimet liikkumaan
ym. Eräs asia minkä itse olen oppinut, jotta ei saa hätäillä poikivan eläimen
kanssa. Eli vasikkaa ei aleta heti vetämään kun sorkat vähän näkyvät ja
hieho/lehmä välillä huilailee. Vasta jos näyttää että ei homma etene yhtään,
mennään avuksi. Varsinkin hiehoilla avautuminen kestää kauan. Toivottavasti
tästä selostuksesta sai jotain selvää.. Mutta yleisajatuksena sanoisin että ei
kannata pelätä näiden kanadalaisten poikimisia. Paljolti niistä kuulee
kauhujuttuja sen takia että Fabalaiset eivät tykkää kanadalaisten käytöstä ja
yrittävät myös tällä sitä hillitä!!
Maaliskuun lopussa kävin Teuvalla Koljosella
ja Aro-Tannerilla ayrshirepäivässä. Hienoja lehmiä molemmissa karjoissa,
kiitokset tiloille mukavasta tapahtumasta! Samalla reissulla kävin katsomassa Uni-Can
alkiotyttöä matkanvarrella. Kuinka voikin olla tytär niin emänsä kopio!! Kiitos
isäntäväelle mukavasta navettavisiitistä!
Lehmien tiinehtyminen takkuaa edelleen..
Viimeksi sentään Olga ja Vieno olivat tiineenä. Vieno kantaa jersey-alkioita. Josko
Valtsu nyt saisi sen kauan himoitsemansa jerseyn?
Näyttelyharjoituksiakin on jo vähän ollut.
Taidamme saada Osaralle mukaan uuden junnun.. Toistaiseksi ovat Elviira ja
Eleonor saaneet harjoitusta Esmeraldan kanssa.
Ja Valsunkin karja on lisääntynyt..
3.3.10 keskiviikko
Nyt sitten seuraillaan mitä kuljetuslakko
vaikuttaa..
Viime viikolla olin Länsi-Maidon kenttäkierrospäivässä,
missä puhuttiin ajankohtaisista maitoasioista ja työssäjaksamisesta sekä
parisuhteesta oli puhumassa Maria Härkki-Santala. Olen ennenkin ollut häntä
kuultelemassa ja on todella ajatuksia herättävä puhuja, suosittelen lämpimästi
jos sattuu jossain esiintymään. Maitomarkkinoista päällimmäisenä mieleen jäi
mm. Tanska, Ruotsi ja Saksa ovat suuria juustontuojia. Viime vuoden lopulla
tuontijuustojen osuus nousi jo liki 50%:iin myydyistä juustoista! Onneksi
lukemat vähän laskeneet alkuvuodesta, kiitos siitä kuluttajille jotka oikeasti
katsovat siitä paketista valmistusmaan ja valitsevat ennemmin kotimaisen
juuston tai jugurtin! Eilen minua alkoi siinä määrin jurppia paikallinen
S-market jotta kaasuttelin suoraan K-market Keskustorille, koska ässästä et
maitotuotehyllyltä hevillä löydä Valion maitoa, kermaa, kermaviiliä yms.
Ingmania kyllä on hyllyt pullollaan, mutta siihen en pysty kajoamaan. Jos ei
paikallinen kauppa suosi kotimaista en minäkään suosi kyseistä liikettä
(joissain asioissa periaatteet on todella vahvassa..)! Ja nyt vetoankin
kaikkiin tuttaviin ja varsinkin tätä lukeviin, jotta suosikaa niitä
Valio-tuotteita! pari euroa enemmän kauppalaskussa on huomattava kannatus
kotimaiselle tuotannolle! Ruotsissa monet maitotilat ovat jo ajautuneet
konkurssiin ja sama seuraa Suomessakin jos tuottajahintoja vielä tästä
pudotetaan. Ja siinä vaiheessa jos kotimainen maito loppuu sitä ei todellakaan
tuoda tämänhetkisillä hinnoilla ulkoa.. Mutta se siitä taas tällä kertaa, ettei
ihan moraalisaarnalta rupea vaikuttamaan!
Hiehoista Villasukka ja Ystävätär pääsivät jo
sisälle odottelemaan poikimistaan, kun alkoivat utaretta kasvatella siihen
malliin jotta ei pitäisi kauaa mennä poikimiseen. Kyllä oli tytöillä paksu
karva kun klippasin ne heti kun sisälle tulivat! Rauhallisen oloisia ovat
molemmat ja toivotaan jotta pysyvätkin kun lypsyaika tulee.. Molemmat ovat
Yeltsin-pojan astumia, peukut pystyssä odottelen tyttövassuja! Ulkona
odottelevat vielä Yolanda ja Wilkku. Toivon vain hartaasti että Wilkku ei ole
luonut vasikkaansa kun ei ole yhtään poikivan näköinen, ei ole utaretta
nimeksikään. Pitänee ottaa sisälle ja kokeilla mitä löytyy. Uni-Ca:lle piti
tänään soittaa lääkäri, kun rupesi kuumeilemaan umpeutetun neljänneksen takia.
Jätin umpeen neljänneksen jossa on lehtivedin, kun ei tyhjene kunnolla ja alkoi
jo vähän tulla retkuja siivilään. Reilu pari viikkoa meni hienosti, mutta nyt
tulehtui. Ilmeisesti kelien lämpeneminen vaikuttaa, kun navetassa tulee
herkemmin kosteutta. Nyt jo Yogilla ja Victoriallakin tulehtui yksi neljännes
umpeenlaiton yhteydessä. Pian ollaan viimevuoden lukemissa
utaretulehdushoidoissa, joita oli peräti neljä kappaletta koko vuoden aikana!!
Mielestäni lehmien utareterveys on parantunut huomattavasti rakenteen
parantumisen myötä.
Tällä viikolla Valtterilla on hiihtoloma ja on
aikaa olla kavereiden kanssa. Mutta nyt siivoilemaan tai jotain..
16.2.10 perjantai
Tämä viikko alkoi surullisissa merkeissä..
Meni koko ystävänpäiväkin allapäin surren jo ennakkoon.. hevoset lähtivät
teuraaksi yhdessä lehmien R.Teklan ja T.Uhkean kanssa. Oli uskomattoman vaikeaa
taluttaa Kuperkeikka autoon, mutta ainakin ystävykset pääsivät yhdessä
viimeiselle matkalleen.. (täytyy hakea paperia ennen kuin näppis menee
oikosulkuun kyynelistä..) Kupperi harppasi kiltisti autoon ja hörisi perään
huolissaan missä kaveri viipyy. Kummatkin jo iäkkäitä ja terveydessä
kummallakin ongelmia. Onneksi Vammalan teurastamon Hietasen kanssa asiat
hoituvat aina niin hyvin ja nytkin ottivat samaan kyytiin niin ei ainakaan tarvinnut
itse lähteä viemään. Nyt talli on kokonaan Valtterin eläinten käytössä, vuohia,
kanoja ja kanit. Itse en ole vielä käynyt sen jälkeen..
Maanantaina kävin päivystyksessä hakemassa
sairaslomaa, kun muutenkin päivä pilalla eikä osannut keskittyä mitään tekemään..
Kun meillä saa varautua istumaan koko päivän vastaanotolla kun sinne kerran
menee. Loukkasin ranteeni näyttelyreissulla ja jotenkin sen kanssa vielä töitä
teki vaikka sattuikin. mutta viikonloppuna alkoi särkeä kättä aina kyynärpäätä
myöten kaiken aikaa niin silloin hermo petti. Viikon sairasloma ja onneksi
meidän ihana johtavalomittajamme sai lomittajankin järjestettyä jo seuraavalle
päivälle.
Eilen siirrettiin alkio Vienolle, jotta ei
holsteinit kovin pääse lisääntymään meidän karjassa kun jo teki lehmävasikan!
Jersey-alkio laitettiin itämään ja nyt sormet ja varpaat pystyyn että
tarttuisi! Lisää alkionsiirtoja sunnuntaina.
Tänään kävin Kiiran kanssa eläinlääkärillä,
kun ravistelee koko ajan päätään ja korva kutiaa. Töhnää oli oikein kunnolla ja
vähän punoitusta joten korvatippakuurin päätimme tytölle aloittaa. Samalla tuli
rokotukset ajantasalle ja päästään näyttelyihinkin pitkästä aikaa kun
Tampereelle ilmoitin Kiiran. Matolääkekuuri alkaa tänään koiruuksille.. Onneksi
on jauhetta niin on helppo sekoittaa ruuan joukkoon ja huomattavasti
edullisempaa kuin apteekkitavara kun madotettavana 3 x n.60kg ja 2 x n.20kg
koiraa..
Veropaperit kun taas saisi kuntoon niin olisi
sekin poissa mielestä..
Hyviä uutisia sain taas myydyistä alkioista –
HH.Uni-Ca x Modem-alkiosta oli syntynyt tyttö maailmalle! Onnea! Vassun nimeksi
tuli Änkön Huomen ET. Aiemmin jo syntyi toiseen paikkaan ensimmäinen Uni-Can
tyttö, Änkön Enni-Ca ET. jos en vielä ole muistanut asiasta kirjoittaa. Vielä
kun itselle saisi noista lehmäsiä..
10.2.10 keskiviikko
Pitkästä aikaa kerkiää tai saa aikaiseksi
päivitellä sivuja.. Viime viikko vierähti näyttelyvalmisteluissa ja
Torstai-lauantai itse näyttelyissä Seinäjoella Sarka-messuilla Areenassa.
Meillä oli mukana neljä eläintä, Esmeralda, Hector Anu, Yönsilmä ja HH.Uni-ca.
Näyttelyt meni todella hienosti ja yli odotusten sijoitusten suhteen. Hector
Anu oli 3. todella kovatasoisessa luokassa. pitkään Anu oli toisella sijalla
mutta aivan viime hetkellä tipahti kolmanneksi mm.hieman liian kapean lantion
vuoksi ja sekin vaikutti ettei se syönyt kunnolla mikä vaikutti rungon
kapasiteettiin. Eläimet ottivat vähän turhankin rennosti märehtien ja nukkuen,
mutta syöminen jäi vähemmälle. Esmeralda ja Yönsilmä olivat kumpikin 6.
luokissaan ja Uni-Ca hännänhuippuna. Valtteri oli junnuissa hienosti 4. vaikka
olikin suhteessa ison hiehon kanssa kehässä kun ”joutui” ottamaan Anun kehään.
Ä.Hector Anu ja Valtteri
Ä.Esmeralda ja Outi
Ä.Yönsilmä ja minä
Tänä talvena on pitkästä aikaa ollut kunnon talvi!
Pakkasta reilusti ja lunta kunnolla.. sellainen talvi kuin lapsuudessa oli!
Pakkasta tosin riittäisi n.10°
mutta nyttenkin taitaa pakkanen taas kiristyä. Onneksi pakkaset ei ole
aiheuttanut suurempia ongelmia.. ainoastaan navetalla ovet tahtovat jäätyä ja
koettelevat hermoja.. Hiehot ovat olleet todella tyytyväisiä kun ovat saaneet
olla vapaasti sekä ulkona että sisällä, olen todella tyytyväinen hiehojen
nykyiseen majoitussysteemiin.
